RÄIHÄN SUKUSEURA RY

Sukutapaaminen Lappeenrannassa 29.7.2023

Kokoonnuimme 17 hengen voimin kauniina kesäpäivänä Lappeenrannassa. Kokouspaikkana toimi hotelli Lähde. Mukavaa oli!

Aluksi kuultiin seuran jäsenistön tilanteesta ja viestintäkanavista. Ritva Nummela kertoi Nuijamaan Räihien historiasta sekä Saimaan kanavan vaiheista. Osmo Räihä kertoi Amerikan serkuista, Iin sukutapaamisesta ja Juho Räihän vuonna 1892 pohjoismaiden hiihtomestaruuskisoissa voittamasta pokaalista, joka löytyi ja on nyt Osmon hallussa. Kalvoesitykset ovat jäsensivuilla.

Vuoden Räihänä palkittiin Seppo Räihä Kiuruvedeltä, seura onnittelee! Myös luettelo vuoden Räihistä kautta aikojen löytyy jäsensivuilta. Jos tunnuksesi tai salasanasi jäsensivuille on unohtunut, ota yhteyttä palautelomakkeen avulla.

Tapaamisesta lisää seuraavassa Sukuviestissä. Joitakin kuvia löytyy seuran Instgram-tililtä, https://www.instagram.com/raihan_sukuseura/.

Sukuhaaroista saatavilla sukupuita

Tiedätkö sinä oman sukusi esi-isät ja esiäidit? Teoksissa on tuhansia nimiä, sukulaisia, serkkuja, pikkuserkkuja jne menneiltä vuosisadoilta aivan nykyvuosiin saakka. Seuraavat teokset ovat nyt tilattavissa:

• Niemismäen Räihät 50 EUR
• Kirvun Räihät 60 EUR
• Iin Räihät I  50 EUR
• Iin Räihät II (Toivakainen 2) 70 EUR
• Nuijamaan Räihät 50 EUR
• Petäjäveden Räihät 50 EUR
• Tohmajärven Räihät 40 EUR
• Viitasaaren Räihät 40 EUR
• Ruokolahden Räihät 40 EUR
• Sahalahden Räihät 40 EUR

Meillä on myös tietoa monista muista Räihän sukuhaaroista - Tervola/Ylikiiminki, Rakkolanjoki, Kalajoki/Rautio, Kokkola.

RÄIHÄ NIMISET PAIKAT

Seuraava kartta sisältää kaikki Suomessa esiintyvät paikannimet, joissa Räihä on muodossa tai toisessa mukana.

Kartta löytyy täältä:

https://maps.google.fi/maps/ms?msid=209549540583753435790.0004c6b1c373ba8ee86f1&

Tässä muutamia paikkoja joiden nimessä ei esiinny Räihä, mutta joihin Räihät liittyy muuten vahvasti.

Huopanankoski, Viitasaari

Kansallismaisemaksikin kutsuttu Huopanankoski on tullut tunnetuksi erityisesti Juhani Ahon ”Lohilastuista”. Huopanankosken rannoilla yhdistyvätkin luonnon voimat ihmisen kädenjälkiin. Koskimaisemaan ovat kuuluneet 1600-luvun lopulta lähtien useat myllyt. Niistä jäljellä on vain vuonna 1893 perustettu Koskelan (Räihälän) mylly. Lisäksi koskimaisemaa muovasi pitkäaikainen uitto- ja teollisuuskäyttö. Koski oli 1900-luvun vaihteessa sisämaan suosituimpia lohenkalastuspaikkoja ja se tunnettiin jopa eurooppalaisten perhokalastajien keskuudessa. Myös Aho oli innokas perhokalastaja, joka tuli vuosittain tänne pyytämään mullosia. Tuosta ajasta kertoo hyvin säilynyt vanha puurakennuksista muodostuva kylänraitti. Mielenkiintoisimpia rakennuksia ovat 1900-luvun alussa perustettu Keski-Suomen vanhin kalahautomo, mylly, Huopanankosken työväentalo ja vanha myllytupa. (Lähde: Tarinat ja kohteet Pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistöllä)

Kalmapuro, Viitasaari, vakavesi
Kalmapuron nimen syntyyn on liitetty tarina Räihä-nimisestä miehestä. Tapaus sai alkunsa, kun Räihä huomasi puron tuoneen lastuja. Hän ei pitänyt ajatuksesta, että joku tunkeilisi hänen maillaan ja lähti kulkemaan puron vartta. Pian hän tapasikin vieraan miehen rakennuspuuhissa. Räihä löi miehen airolla kuoliaaksi. Ja näin sai Kalmapuro nimensä. (Lähde: Tarinat ja kohteet Pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistöllä)