RÄIHÄN SUKUSEURA RY

Sukukokous 14.6.2025 Helsingissä

Sukuseura täyttää 40 vuotta! Tule mukaan juhlimaan pyöreitä vuosia, vaikuttamaan tulevaan ja tapaamaan vanhoja ja uusia tuttuja. Kokouspaikkana on Karjalatalo ja aloitamme omakustanteisen lounaan jälkeen kello 12.

Ilmoittaumisohjeet ja lisätietoja täällä:

Sukukokouskutsu.pdf

Uusi Sukuviesti luettavissa

Mukana mm. Ruotsin parlamentin jäsenen Mirja Räihän ja taitolentotuomari Hanna Räihän jutut. Ja tietysti kutsu sukukokoukseen kesäkuussa, tulethan mukaan!

Sukuseuran historiikki 1985-2025

16.3.1985 Joutsenoon kokoontui satakunta Räihän suvusta kiinnostunutta. Kokouksessa päätettiin perustaa Räihän sukuseura. Seura siis täyttää nyt 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on koottu seuran historiikki.

Käy lukemassa, miten toiminta käynnistyi ja minkälaisia vaiheita on mahtunut matkalle. Näe kuvia kokoontumisista ja perehdy seuran toimihenkilöihin. Historiikissa kerrotaan myös seuran julkaisujen monet vaiheet ja seuran tunnusten kehittyminen.

Lataa ja lue täältä: Historiikki 2025-03-18.pdf

Sukuhaaroista saatavilla sukupuita

Tiedätkö sinä oman sukusi esi-isät ja esiäidit? Teoksissa on tuhansia nimiä, sukulaisia, serkkuja, pikkuserkkuja jne menneiltä vuosisadoilta aivan nykyvuosiin saakka. Seuraavat teokset ovat nyt tilattavissa:

  • Niemismäen Räihät 50 EUR
  • Kirvun Räihät 60 EUR
  • Iin Räihät I  50 EUR
  • Iin Räihät II (Toivakainen 2) 70 EUR
  • Nuijamaan Räihät 50 EUR
  • Petäjäveden Räihät 50 EUR
  • Tohmajärven Räihät 40 EUR
  • Viitasaaren Räihät 40 EUR
  • Ruokolahden Räihät 40 EUR
  • Sahalahden Räihät 40 EUR

Meillä on myös tietoa monista muista Räihän sukuhaaroista - Tervola/Ylikiiminki, Rakkolanjoki, Kalajoki/Rautio, Kokkola.

RÄIHÄ NIMISET PAIKAT

Seuraava kartta sisältää kaikki Suomessa esiintyvät paikannimet, joissa Räihä on muodossa tai toisessa mukana.

Kartta löytyy täältä:

https://maps.google.fi/maps/ms?msid=209549540583753435790.0004c6b1c373ba8ee86f1&

Tässä muutamia paikkoja joiden nimessä ei esiinny Räihä, mutta joihin Räihät liittyy muuten vahvasti.

Huopanankoski, Viitasaari

Kansallismaisemaksikin kutsuttu Huopanankoski on tullut tunnetuksi erityisesti Juhani Ahon ”Lohilastuista”. Huopanankosken rannoilla yhdistyvätkin luonnon voimat ihmisen kädenjälkiin. Koskimaisemaan ovat kuuluneet 1600-luvun lopulta lähtien useat myllyt. Niistä jäljellä on vain vuonna 1893 perustettu Koskelan (Räihälän) mylly. Lisäksi koskimaisemaa muovasi pitkäaikainen uitto- ja teollisuuskäyttö. Koski oli 1900-luvun vaihteessa sisämaan suosituimpia lohenkalastuspaikkoja ja se tunnettiin jopa eurooppalaisten perhokalastajien keskuudessa. Myös Aho oli innokas perhokalastaja, joka tuli vuosittain tänne pyytämään mullosia. Tuosta ajasta kertoo hyvin säilynyt vanha puurakennuksista muodostuva kylänraitti. Mielenkiintoisimpia rakennuksia ovat 1900-luvun alussa perustettu Keski-Suomen vanhin kalahautomo, mylly, Huopanankosken työväentalo ja vanha myllytupa. (Lähde: Tarinat ja kohteet Pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistöllä)

Kalmapuro, Viitasaari, vakavesi
Kalmapuron nimen syntyyn on liitetty tarina Räihä-nimisestä miehestä. Tapaus sai alkunsa, kun Räihä huomasi puron tuoneen lastuja. Hän ei pitänyt ajatuksesta, että joku tunkeilisi hänen maillaan ja lähti kulkemaan puron vartta. Pian hän tapasikin vieraan miehen rakennuspuuhissa. Räihä löi miehen airolla kuoliaaksi. Ja näin sai Kalmapuro nimensä. (Lähde: Tarinat ja kohteet Pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistöllä)